Vanhala sanoo, että ennustaminen ei ikinä ole eksaktia, sillä siihen vaikuttaa moni asia.

- Ennusteita tehdään sillä hetkellä olevan informaation varassa, ja se on väistämättä epätäydellistä, niin kuin raportissakin tulee esiin, Vanhala sanoo.

Sorsa-säätiön raportin mukaan ennusteet epäonnistuvat usein, koska ne nojaavat epätarkkoihin tietoihin talouden tilasta sekä epävarmoihin oletuksiin. Tulevaa kasvua on mahdotonta ennustaa, jos ei tiedetä, missä ollaan.

Vanhalan mukaan Suomen Pankki käyttää ennakkotietoja, koska lopullisia lukuja ei ennustetta tehtäessä ole vielä julkaistu.

- Niiden perusteella me pystymme myös arvioimaan sitä, voimmeko luottaa ennakkotietoihin vai emme.

Tilastojen avulla kartoitetaan esimerkiksi yritysten liikevaihtoja eri toimialoilla ja tiedetään, paljonko työmarkkinoilla on avoimia työpaikkoja.

ENNUSTEPÄÄLLIKÖN mielestä ennusteissa ei ole keskeistä pelkästään yksittäiset luvut.

Bruttokansantuotteen lisäksi Suomen Pankin ennusteeseen sisältyvät myös ennusteet sen osatekijöiden, kuten viennin ja kotitalouksien kulutuksen, kehityksestä. Vaikka luvut eivät osuisi täsmälleen oikeaan, Vanhalan mukaan perustarina ei ole desimaalien muutosten vuoksi esimerkiksi viime vuosina juuri muuttunut.

- Jos ajatellaan erilaisia taloudellisia päätöksiä, niin jos ennustetarina kulkee oikein, se auttaa kuitenkin päätöksentekijöitä, Vanhala sanoo.

Tämän lisäksi viime vuosina ennustamista ovat haitanneet useat suuret, ennalta-arvaamattomat tekijät, kuten koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja energiasokki. Ennusteisiin sisältyy tietty perusura, jossa on oletukset esimerkiksi maailmankaupasta ja energian hinnoista.

- Jos ne muuttuvat merkittävästi huonompaan suuntaan, kyllä päätöksentekijäkin ymmärtää, että tämä ennuste ei varmaan toteudu nyt ihan tällaisenaan.

SÄÄTIÖN RAPORTTI syytti ennustelaitoksia myös läpinäkyvyyden puutteesta. Sen mukaan ennustajien harkinnalla on suuri merkitys ennustamisessa, mutta sen vaikutusta ennusteeseen ei raportoida ennusteissa läpinäkyvästi.

Vanhalaa asia ihmetyttää, koska Suomen Pankin ennustemalli on dokumentoitu ja julkisesti kaikkien saatavilla. Työpaperista ollaan pian myös julkaisemassa uusi versio, jossa näkyvät kaikki yhtälöt ja oletukset, joita ennustemalli sisältää.

Myös Suomen Pankin ennusteen tekoprosessi sekä yhteistyö EKP:n ja muiden keskuspankkien kanssa on julkista tietoa.

Teksti: Kaisu Suopanki / STT